Biojätteen tehokkaampi lajittelu vaatii asennemuutosta
Heidi Pirtonen erikoissuunnittelija, Kiertotalousratkaisut
Suomen ympäristökeskus
Joskus kuulee sanottavan, että biojätettä syntyy niin vähän, että sen kerääminen on turhaa. Valtakunnallisen jätesuunnitelman seurannan mukaan vuonna 2022 Suomessa kuitenkin syntyi kokonaisuudessaan yli 900 tuhatta tonnia biojätettä.
Tilastokeskuksen tuottaman kansallisen jätetilaston mukaan vuonna 2022 erilliskeräykseen ohjautui 445 tuhatta tonnia asumisen, palveluiden ja elinkeinotoiminnan biojätettä. Erilliskerätyistä jätejakeista biojätettä kerättiin toisiksi eniten, lähes yhtä paljon kuin paperi- ja kartonkijätettä. Erilliskeräysmäärä henkeä kohden laskettuna oli noin 85 kiloa.
Erilliskerättyä biojätettä ovat keittiö- ja ruokalajätteet. Joillain alueilla Suomessa myös muun muassa puutarha- ja puistojätteet. Valtaosa erilliskerätystä biojätteestä päätyy kompostointiin ja mädätykseen.
Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että syntyneestä yhdyskuntien biojätteestä kierrätettäisiin 65 prosenttia vuonna 2027. Vuonna 2022 kierrätysaste oli vain 46 prosenttia: tavoitteesta ollaan vielä kaukana ja ero aiempiin vuosiin on vain vähäinen.
Suomalaiset tuottavat henkeä kohden laskettuna EU-keskiarvoa enemmän yhdyskuntajätettä – vuonna 2022 määrä oli 521 kiloa, kun EU-keskiarvo oli 513 kiloa. Esimerkiksi ruotsalaiset tuottivat vain 395 kiloa henkeä kohden laskettuna. Kokonaismäärä tulee saada laskemaan, mutta myös kierrätystä pitää tehostaa.
Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että syntyneestä yhdyskuntien biojätteestä kierrätettäisiin 65 prosenttia vuonna 2027.
Sekajätteen joukossa on jopa kolmasosa hukkaan menevää biojätettä
Suomen kiertovoiman ylläpitämän koostumustietopankin mukaan vuonna 2023 sekajätteen (Etapin toimialueella poltettavan jätteen) joukossa oli keskimäärin 32,3 prosenttia biojätettä. Lakeuden etapin lajittelututkimuksessa vastaava luku oli hieman alhaisempi, 30,2 prosenttia.
Biojätteen kierrätyspotentiaali menee hukkaan, kun se ohjautuu sekajätteen mukana energiapolttoon ja siitä saatavat materiaalit jäävät hyödyntämättä. Lisäksi sekajätteen joukossa oleva kostea biojäte vähentää poltettavasta sekajätteestä saatavan energian määrää. Koska sekajätteen joukossa on niin suuri määrä juuri biojätettä, olisi sen tehokkaammalla kierrätyksellä valtava merkitys kierrätysvelvoitteiden kannalta.
Jätteen synnyn ehkäisyllä ja kierrätyksellä kevennetään ympäristön turhaa kuormitusta
Kiertotalouden näkökulmasta kriittisintä olisi vähentää syntyvän jätteen määrää. Ruoantuotanto vaatii paljon erilaisia resursseja, kuten maapinta-alaa, ravinteita, vettä, työvoimaa, logistiikkaa, prosessointia ja rahaa.
Kun jätteen syntyä ja ruokahävikkiä pystytään pienentämään, voidaan samalla vähentää ruoantuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja ympäristön liiallista kuormitusta, mikä liittyy olennaisesti myös luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen.
Kiertotalouden näkökulmasta kriittisintä olisi vähentää syntyvän jätteen määrää.
Jos jätettä kuitenkin syntyy, sen kierrättäminen on energiapolttoa parempi vaihtoehto. Mädättämällä voidaan tuottaa biokaasua, minkä lisäksi mädätysjäännöstä ja kompostimultaa voidaan hyödyntää esimerkiksi lannoitteena, maanparannusaineena ja viherrakentamisessa.
Biokaasun tuotannolla voidaan vähentää muun energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä. Kierrätyslannoitteet puolestaan korvaavat mineraalilannoitteita, jotka valmistetaan neitseellisistä luonnonvaroista.
Kierrätystä helpotetaan, mutta vastuu lajittelusta on jokaisella
Biojätteen keräys voidaan kokea paitsi turhaksi, myös hankalaksi. Eri lajitteluastioita on liian monta tai biojäte haisee, on vetistä tai muuten epämiellyttävää. Kierrättäminen vaatiikin uudenlaisten ajatus- ja toimintamallien opettelua: kaikkien jäteastioiden ei tarvitse esimerkiksi mahtua allaskaappiin. Itselläni on biojäteastia tiskipöydällä – aktiivihiilisuodatin estää hajuhaitat.
Etapin alueella on käynnistynyt kaksilokerokeräys, jonka tarkoituksena on edistää biojätteen kierrätystä ilman päästöjen lisäämistä. Kaksilokerokeräyksen ansiosta kierrätys on osaltaan aiempaa helpompaa.
On tärkeää, että kierrätys järjestetään kansalaisen näkökulmasta mahdollisimman helpoksi ja yksiselitteiseksi. Kuitenkin varsinainen syntypaikkalajittelu on jokaisen itsensä vastuulla. Miten juuri sinä voisit olla osaltasi tukemassa paitsi kierrätys- ja kiertotaloustavoitteiden toteutumista, myös viime kädessä luonnonvarojen kestävää käyttöä?
