Vanhoille huonekaluille uusi elämä korjaamalla – ”Vaarin tekemä huonekalu halutaan säilyttää”
Huonekalujen kunnostaminen on ympäristön kannalta hyvä asia
Innostus korjauttaa vanhoja huonekaluja on pantu merkille myös Trimma ry:n restaurointipajalla Seinäjoen Päivölässä.
– Huonekaluja halutaan entisöidä ja kunnostaa, koska se on ympäristön kannalta hyvä asia. Vanhat kalusteet on usein tehty laadukkaasta tiheäsyisestä puusta, joten niiden korjaaminen onnistuu. Ne on valmistettu kestämään vuosikymmenien ajan, restaurointipajan työvalmentaja Anita Salmela toteaa.
Kunnostettavaksi tuodaan paljon huonekaluja, joilla on tunnearvoa.
– Ne saattavat olla vaarin tekemiä, eikä niitä haluta hävittää, vaan ottaa käyttöön. Näitä ovat muun muassa sohvapenkit, keinutuolit, emännänkaapit ja arkut. Vanhimmat kalusteet ovat 1800-luvulta, mutta pääsääntöisesti ne ovat 1920–60-luvuilta.
Verstaalla huonekalun kolhut ja vauriot korjataan sekä pinta käsitellään uusiksi. Jos kalusteessa on esimerkiksi jalka rikki, sorvataan uusi vanhan mallin mukaan ja laitetaan paikalleen. Kun pinnat on käsitelty kauttaaltaan, vanhan ja uuden eroa tuskin huomaa.
– Todella huonokuntoisista kalusteista on onnistuttu kunnostamaan hyviä ja kauniitakin, mistä voi olla iloinen, Anita Salmela toteaa.
Verhoilulla uusi ilme
Verhoiltavista huonekaluista tyypillisiä ovat K-tuolit, joita valmistettiin paljon 1940–50-luvuilla. Vanhan kalusteen verhoilu on monivaiheinen työ verrattuna tämän päivän huonekalun verhoukseen.
Tuolista puretaan ensin vanha verhoilu täytteineen, joka saattaa olla esimerkiksi meriheinää, hevosenjouhta tai puulastua. Sen jälkeen tarkastetaan istuinosan jousien kunto. Jos ne ovat niin sanotusti väsyneet, vaihdetaan niiden tilalle uudet.
– Jousien sidonta vaatii taitoa ja vie aikaa. Solmuja on erilaisia ja lisäksi istuinosan korot tulee ottaa huomioon. Kun työ on tehty, täytetään istuinosa pehmusteella. Selkänojassa ei yleensä ole jousia, joten vanha pehmuste otetaan pois ja laitetaan uusi tilalle. Istuinosa ja selkänoja verhoillaan kankaalla, jonka asiakas on tuonut mukanaan. Myös tuolin puuosat käydään läpi ja kunnostetaan tarvittavilta osin.
Myös muita kuin nojatuoleja tuodaan Trimmaan entisöitäväksi ja verhoiltavaksi, esimerkiksi vanha hammashoitolan satulatuoli on saanut verstaalla lisää käyttöikää.
Vaarin tekemä huonekalu halutaan säilyttää.
Anita Salmela
Puuarkkuja ja -ikkunoita
Työvalmentaja Anita Salmela esittelee puuarkkua, joka on 1800-luvulta. Työn alla olevan komean arkun pinta hiotaan sekä puu- ja metalliosat korjataan. Kun tämä on tehty, maalataan itse arkku punamullan punaiseksi ja metalliset osat mustiksi.
– Vanhassa arkussa saattaa olla koristemaalaus, jonka asiakas haluaa säilyttää. Myös näitä olemme toteuttaneet, Anita Salmela kertoo.
Yhtenä työsarkana on puuikkunoiden kunnostus.
– Meillä on muutamana kesänä ollut työn alla pohjalaistalon ikkunoiden kunnostus, eli ne kitataan ja maalataan. Vanhoista puuosista näkee, miten hyvänlaatuista puuainesta on aikoinaan käytetty. Toki paikoin on jouduttu muutama alapuu uusimaan. Vanhat lasit ovat ehjät, ne ovat niin sanottua vedettyä lasia. Ikkunoita on kymmenittäin, joten niiden kunnostaminen voi oman aikansa, Anita Salmela kertoo.
Trimman restaurointipajalla työskentelee keskimäärin kymmenen henkilöä, jotka opiskelevat, suorittavat harjoittelujaksoa, ovat työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Trimma tunnettiin aikaisemmin Kaks’Kattä työpajana.
