Etapin hiilijalanjälki pieneni – biojäte kerätään pienemmillä päästöillä
Etapin toiminnan hiilijalanjälki pieneni viime vuonna ollen yhteensä 4 684 tonnia CO2e eli hiilidioksidiekvivalenttia (5157 t CO2e vuonna 2023). Tässä oli laskua edellisvuoteen -473 tonnia CO2e kokonaisuudessaan.
Etapin hiilijalanjälki pieneni kokonaisuudessaan edellisvuodesta, jätekuljetusten osuus hiilijalanjäljessä kuitenkin kasvoi +58 tonnia CO2e. Kuljetusten päästöt kasvoivat biojätteen, pakkausjätteiden, saostus- ja umpisäiliölietteiden sekä jäteasemien siirtokuljetusten osalta.
Erilliskeräyksien osalta päästökasvu syntyi suoraan monilokerokeräyksen laajentumisen myötä, mikä on pidentänyt tyhjennysreittimatkoja astiamäärän kasvaessa. Muiden jätteiden kuljetusten osalta päästökasvu on peräisin tyhjennysreittien laajentumisesta sekä jätemäärän kasvusta.
– Päästöt ovat kuitenkin kasvaneet huomattavasti vähemmän siihen verrattuna, kuin jos erilliskeräys olisi toteutettu jokaiselle jätelajille erikseen. Keräystä oli joka tapauksessa laajennettava jätelain muutoksen mukaisesti, kertoo tuloksista kehitys- ja ympäristöjohtaja Mirva Hautala.
Erilliskeräys kasvoi, keräyksen päästö pieneni
– Tulokset näyttävät lupaavilta. Laajennetulla erilliskeräyksellä on saatu kerättyä huomattava määrä biojätettä ja samalla jätemäärään suhteutettu keräyksen päästö on pienentynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että biojätettä saadaan kierrätettyä enemmän lisäämättä merkittävästi päästöjä, Hautala toteaa.
Jätelajikohtaiset kuljetusten CO2e-päästöt jyvitettynä kerättyihin tonneihin laskivat viime vuoteen verrattuna biojätteen (-5,4 kg CO2e tonnia) ja poltettavan jätteen (-0,51 kg CO2e tonnia) osalta. Pakkausjätteiden sekä jäteasemien kuljetusten päästöissä oli hiukan kasvua kerättyihin saantoihin nähden. Merkittävin päästövähenemä edelliseen vuoteen syntyi kaatopaikkakaasun tehostetulla talteenotolla (-504 tCO2e) sekä poltettavan jätteen erilliskeräyksestä (-73 tonnia CO2e)
Erilliskeräysjärjestelmä pienentää jätemäärään suhteutettua hiilijalanjälkeä
Jätehuollon hiilijalanjäljen laskennassa huomioidaan jäteyhtiön oma toiminta, mihin kuuluvat esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöt vanhalta loppusijoitusalueelta ja muut omassa toiminnassa syntyvät päästöt. Toiseksi lasketaan ostettu energia eli millä energialähteellä tuotettua sähköä ja lämpöä ostetaan. Kolmanneksi lasketaan sellaiset toiminnot, mihin voidaan välillisesti vaikuttaa, kuten esimerkiksi jätteen kuljettaminen.
Hautalan mukaan tavoitteena on Etapin hiilijalanjäljen pienentäminen edelleen. Tärkeänä toimenpiteenä tässä on kaatopaikkakaasun keräys sekä kuljetusten optimointi ja uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen.
– Hiilidioksidiekvivalentti on kasvihuonekaasujen yhteismitta, jolla ilmaistaan eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus verrattuna hiilidioksidin vaikutukseen.